Miksi kieli herättää tunteita?

Miksi kieli ja sen normit herättävät niin voimakkaita tunteita? Kysyimme näkemystä suomen kielen professori Minna-Riitta Luukalta, joka on tutkimus- ja opetustyönsä ohella toiminut muun muassa suomen kielen lautakunnan puheenjohtajana sekä ylioppilastutkintolautakunnan jäsenenä ja sensorina. Näin Luukka vastasi:
–––––
”Äidinkieli on osa ihmistä, identiteettiä ja kulttuuria. Se on jotain omaa ja läheistä, tuttua ja turvallista. Kun kieli muuttuu, se alkaa tuntua vieraalta. Kielikorva särähtää. Kun normit horjuvat tai muuttuvat, turvallisuuden tunne vähenee. Eikö mikään säily ennallaan, eikö mihinkään voi luottaa? Osa ihmisistä rakastaa sääntöjä ja normeja, toiset karsastavat kahleita. Niin tai näin, monille meistä kieli on tärkeä ja herättää siksi voimakkaita tunteita.”

Et omista kieltäsi

Monikielistyvä yhteiskunta haastaa tarkastelemaan kriittisesti käsityksiämme kotimaisista kielistä. Helsingin yliopiston suomen kielen professori Jyrki Kalliokoski on perehtynyt tutkimuksessaan aiheeseen. Virheiden syynäämisen sijaan hän on kiinnostunut selvittämään, miten vuorovaikutus sujuu monikielisissä yhteisöissä, ja millaiseksi kielenpuhujat itse kokevat kielelliset resurssinsa. Jyrki Kalliokosken ajatuksista ja tutkimuksesta voi lukea lisää Helsingin yliopiston 375 humanistia -sivustolta.

Kenelle suomen kieli kuuluu, kenellä on oikeus päättää oikeasta ja väärästä suomen kielestä ja kuka on asiantuntija näissä asioissa? Olemme tottuneet siihen, että näihin kysymyksiin on itsestään selvä vastaus. Suomalaisen yhteiskunnan muutokset ja sen monikieliset jäsenet pakottavat arvioimaan asioita uudelta kannalta. Vaikka (onneksi!) kyseenalaistamme ”syntyperäisen” puhujan auktoriteetin, kun itse käytämme englantia rohkeasti omiin taitoihimme luottaen, olemme herkkiä havaitsemaan virheitä suomen kielen aikuisiällä oppineiden puheessa ja kirjoituksessa.”

Kieliasenteet ovat asia, johon jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa. Äidinkieleen ei ole syytä suhtautua mustasukkaisesti – ”vieraat” vaikutteet eivät pilaa sitä.

Mistä puheviha kumpuaa?

Kieli herättää voimakkaita tunteita. Monilla meistä on omat inhokki-ilmauksemme, joiden käytön olisimme valmiita vaikka kieltämään. Mutta miksi näin on?

”Ihmiset huomaavat kielen ilmiöt ärsytyksen kautta, ja jokaisella tuntuu olevan jokin ilmaus, joka ärsyttää. Kun koko vuosi on käännelty ja väännelty käsitettä vihapuhe, niin tuntuu että suomalaisilla on voimakas puheviha.”

Kieliasioita pilke silmäkulmassa ja kulmat kurtussa käsittelevä radio-ohjelma Aristoteleen kantapää ottaa asiasta selvää. Lähetyksessä haastatellaan Facebookin Kielletyt sanat ja sanonnat -ryhmän perustajaa, joka yllättyi itsekin ryhmän suosiosta.